Ilmakehässä olevia kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), dityppioksidi (N2O) ja otsoni (O3).
Hiilidioksidi eli CO2 on merkittävin ihmisten tuottama kasvihuonekaasu, jota syntyy muun muassa öljyn, kivihiilen ja maakaasun käytöstä. Hiilidioksidi on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste, jota syntyy hiilipitoisten aineiden palamisreaktiossa. H
iilidioksidin säilyy ilmakehässä pitkään, arvioiden mukaan jopa satoja vuosia. Öljy, kivihiili ja maakaasu ovat sitoneet itseensä miljoonien vuosien kuluessa hiiltä ja kun aineita poltetaan pääsee hiilidioksidin muodossa vapautumaan ilmakehään.
Metaani eli CH4 on hiilidioksidin jälkeen toiseksi merkittävin ihmisten tuottama kasvihuonekaasu. Metaanipäästöistä 70% on syntynyt ihmisten toiminnasta ja päästöt ovat tuplaantuneet parissa sadassa vuodessa.
Metaania syntyy eloperäisen aineksen mädäntyessä esimerkiksi eläinten ruuansulatuksessa, soissa, kaatopaikoilla, jätevedenkäsittelyssä ja riisipelloilla. Metaania vapautuu myös fossiilisten polttoaineiden hankinnan ja jalostuksen yhteydessä. Metaanin elinikä ilmakehässä on vain noin 10 vuotta, mutta se lämmittää sitä 25 kertaa enemmän kuin hiilidioksidi.
Dityppioksidi eli N2O on kasvihuonekaasu, jota syntyy erityisesti maataloudessa. Maatalouden maankäyttö ja lannoitteet aiheuttavat suurimmat päästöt. Dityppioksidin elinikä ilmakehässä on 120 vuotta.
85% naudanlihasta Suomessa tuotetaan lypsykarjarotuisista eläimistä. Suomessa naudanlihaa saadaan siis samoista lehmistä, joista saadaan maitoa. Tämä tarkoittaa sitä että, vaikka naudanlihaa syötäisiin vähemmän, mutta maitoa juotaisiin edelleen saman verran, ei lehmien määrää tarvitsisi huomattavasti vähentää.
Eläimet elävät myös paremman elämän, jos heidän ei tarvitse tuottaa ihmisille maitoa. Jotta lehmä tuottaa maitoa, sen täytyy synnyttää vuosittain vasikka. Vasikan syntymisen jälkeen se viedään pois emon luota, mikä tuo stressiä sekä emolle, että vasikalle, sillä emolla on synnytyksen jälkeen voimakas tarve hoitaa vasikkaansa ja vasikalla puolestaan voimakas tarve saada emonsa maitoa ja olla sen seurassa.
Lypsylehmät teurastetaan nykyisin keskimäärin jo 5-vuoden iässä, kun lehmä voi normaalisti elää 20 vuotiaaksi.
Lähteet:
Jo siirtymällä naudanlihan syönnistä kanan- tai sianlihan syöntiin vähentäisi päästöjä huomattavasti. Kasviksien ympäristöpäästöt ovat moninkertaisesti pienemmät kuin lihatuotteiden.
Ruokien ympäripäästöt:
(CO²-ekv kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua globaalia ilmastopakotetta eli ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Eli suomeksi: mitä isompi luku, sitä isommat päästöt.)