Valikko Sulje

Ruokien ympäristövaikutukset

Erilaisten ruokien ympäristövaikutukset voivat erota toisistaan huomattavasti. Lihan ympäristövaikutukset eroavat suuresti kasviksien vaikutuksista. Ympäristöpäästöihin vaikuttavat suuresti ruokien tuotantotavat, esimerkiksi kuinka paljon vettä, ravinteita ja energiaa ruuan tuottamiseen tarvitaan. 

Kuten alla olevasta listasta voidaan huomata, vähiten päästöjä tuovat Suomessa avomaalla tuotetut vihannekset ja eniten päästöjä eläinperäiset ruuat. Erityisesti ulkomailla tuotetun lihan ympäristövaikutukset ovat suuret.

Erinomainen tapa vähentää päästöjä on myös suosia kausiruokaa »

Ruoka-aineCO2-ekv/kg päästöt*
Ulkomainen nauta15 – 40
Suomalainen nauta15 – 20
Juusto5 – 15
Katkarapu6 – 10
Suomalainen sika5 – 9
Suomalainen kana3 – 7
Lohi4 – 6
Riisi1 – 6
Kasvihuonekurkku/tomaatti4 – 5
Pähkinät1 – 3
Kananmuna2 – 3
Seiti1,5 – 3
Tofu0,5 – 2,5
Maito1 – 2
Pavut0,7 – 2
Banaani0,5 – 1,5
Pasta1,3
Ruisleipä1,3
Kaurajuoma0,3 – 1
Viljat1
Margariini ja rypsiöljy1
Soijapapu1
Appelsiini1
Vehnäjauhot/hiutaleet0,5
Peruna, avomaavihannekset0,3

*CO2-ekv kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua globaalia ilmastopakotetta eli ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Eli suomeksi: mitä isompi luku, sitä isommat päästöt.

Ruoka-aineCO2-ekv/kg päästöt*
Ulkomainen nauta15 – 40
Suomalainen nauta15
Juusto10
Suomalainen sika5 – 6
Suomalainen kana4 – 5
Kasvihuonekurkku4 – 5
Kasvihuonetomaatti4 – 5
Riisi2,5 – 6
Kananmuna2,5
Maito2
Pasta1,3
Ruisleipä1,3
Viljat1
Margariini ja rypsiöljy1
Soijapapu1
Appelsiini1
Pavut0,7 – 2
Banaani0,5 – 1,5
Vehnäjauhot/hiutaleet0,5
Peruna0,2
Avomaavihannekset0,2

*CO2-ekv kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua globaalia ilmastopakotetta eli ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Eli suomeksi: mitä isompi luku, sitä isommat päästöt.

Mistä ympäristövaikutukset johtuvat?

Kuten jo yllä todettiin, päästöihin vaikuttavat suuresti ruokien tuotantotavat. Eli miten ruokaa kasvatetaan tai viljellään. Esimerkiksi nauta tarvitsee paljon rehua tuottakseen lihaa ja maitoa sekä riisi paljon vettä kasvaakseen.

Naudanliha

Naudanlihan päästöt ovat suuret. Ulkomaisen lihan päästöt voivat olla tuplasti suuremmat kuin Suomessa. Tästä syystä olisi tärkeää ostaa aina kotimaista lihaa. Ulkomailla käytetään enemmän torjunta-aineita ja rehuna paljon soijaa, jonka vastuuton viljely tuhoaa metsää ja vähentää luonnon monimuotoisuutta. 

Naudanlihan tuotanto ei ole tehokas tapa tuottaa ruokaa. Naudat vaativat paljon rehua ruuaksi, jonka viljely vie paljon pinta-alaa ja synnyttää paljon päästöjä. Rehun tuotannon lisäksi nautojen laidunmaat vievät paljon pinta-alaa. Pinta-alaa saadakseen hakataan paljon metsää, mikä tuottaa hiilidioksipäästöjä (CO2). Naudan ruuansulatuksesta syntyy myös metaanikaasuja (CH4), jotka lämmittävät ilmastoa.

Naudan tuotannossa on myös hyvät puolensa, jos sitä tehdään kohtuullisessa määrin ja ympäristön kannalta puhtaasti. Naudat laiduntavat ja hyödyntävät ihmiselle kelpaamatonta ravintoa ja ylläpitävät elinympäristöä. Laidunmaa sitoo myös hiilidioksidia itseensä.

Naudantuotannon haitat ovat kuitenkin moninkertaiset niiden hyötyihin nähden.

Juusto

Juuston päästöt syntyvät suurimmaksi osaksi maidon tuottamisesta, sillä naudat vaativat paljon rehua tuottakseen maitoa. Tämän takia myös juuston tuotanto vie paljon pinta-alaa ja siitä syntyy paljon päästöjä. Nautojen päästöt siirtyvät siis osittain myös juuston tekemisen päästöihin.

Yhden juustokilon tuottamiseen tarvitaan noin 10 litraa maitoa. Maidon päästöt litraa kohden ovat 2 CO2-ekv/kg.

Kotimainen sianliha

Sian ruuaksi tarvitaan rehuja, joita kasvattaessa syntyy päästöjä. Sianlihan tuotannossa rehua kuluu useampi kilo tuotettua lihakiloa kohti.

Sian rehua varten viljellään myös paljon soijaa. Vastuuttoman soijan viljely aiheuttaa metsäkatoa ja vähentää luonnon monimuotoisuutta etenkin Etelä-Amerikassa.

Kotimainen kananliha

Myös broilerin tuotannossa rehua kuluu useampi kilo tuotettua lihakiloa kohti.

Vastuuttoman soijan viljely rehuksi tuhoaa metsää ja vähentää luonnon monimuotoisuutta.

Kasvihuonekurkku ja -tomaatti

Suomen talvi on tunnetusti pitkä ja pimeä. Suomalainen kurkku ja tomaatti kasvatetaan pimeään aikaan kasvihuoneessa, joka kuluttaa paljon energiaa. Tämän takia kurkun ja tomaatin päästöt nousevat talvisin yhtä korkealle, kuin esimerkiksi kanan.

Riisi

Riisin viljelyyn kuluu joiden tilastojen mukaan jopa kolmannes maailman kasteluvedestä. Viljely tuottaa myös paljon metaanipäästöjä, jotka edistävät ilmastonmuutosta.

Riisin sijaan kannattaisi syödä esimerkiksi perunaa tai pastaa.

Maito

Maidon päästöt syntyvät alkutuotannossa ja suurimmaksi osaksi lehmien ruuansulatuksen yhteydessä syntyvistä metaanipäästöistä.

Peruna

Perunan kasvattaminen kuluttaa vähemmän vettä ja energiaa kuin riisin viljely. Perunasta saa myös suuremman sadon viljelypinta-alaan nähden kuin viljoista, joista tehdään pastaa. Perunaa viljellään Suomessa paljon, joten suuri osa myynnissä olevasta perunasta on lähiruokaa. Tämä säästää paljon esimerkiksi kuljetuksen päästöistä.