Suomessa maataloudesta syntyvät päästöt ovat noin 20% maamme kokonaispäästöistä (?). Kun otetaan huomioon kaikesta ruokailusta tulevat päästöt, kuten alkutuotanto, kuljetus, säilytys, valmistus, jätteet, työpaikka- ja ravintolaruokailu niin päästöt nousevat reilusti.
Päästöjä tulee lisää, kun niihin lasketaan välilliset ilmastovaikutukset, joita esimerkiksi soijan maahantuonti tuo. Soijan vastuutonta viljelyä varten hakataan paljon esimerkiksi sademetsää Etelä-Amerikassa. Maahantuodusta soijasta 95 % menee eläinten rehuksi, sillä Suomi tuottaa vain 15 % omasta soijan tarpeestaan (?).
Ruuan ympäristöpäästöjä tulee koko ruuan tuotannon elinkaaren aikana:
Selvästi suurimmat päästöt tulevat heti ruuan alkutuotannosta. Alkutuotannolla tarkoitetaan esimerkiksi viljelyä ja eläinten kasvatusta. Alkutuotannon päästöt ovat Suomessa noin 60 % ruuan kokonaispäästöistä (?).
Olisikin tärkeää miettiä, mitä ruokaa tuotetaan ja miten sitä tuotetaan. Alkutuotannossa syntyy paljon päästöjä, sillä ruuan valmistus vaatii paljon vettä, ravinteita ja laidunmaata.
Alkutuotannon päästöjä syntyy muun muassa:
Ruuan jalostuksen, kuljetuksen ja pakkausten vaikutukset ovat pienet verrattuna alkutuotantoon. Kuljetuksen ja pakkauksen osuus ruokatuotteen kokonaispäästöistä voi olla alle 10 %. Roskiin heitetty ruoka tuo isommat päästöt kuin pakkaukset ja jätehuolto (?).
85% naudanlihasta Suomessa tuotetaan lypsykarjarotuisista eläimistä. Suomessa naudanlihaa saadaan siis samoista lehmistä, joista saadaan maitoa. Tämä tarkoittaa sitä että, vaikka naudanlihaa syötäisiin vähemmän, mutta maitoa juotaisiin edelleen saman verran, ei lehmien määrää tarvitsisi huomattavasti vähentää.
Eläimet elävät myös paremman elämän, jos heidän ei tarvitse tuottaa ihmisille maitoa. Jotta lehmä tuottaa maitoa, sen täytyy synnyttää vuosittain vasikka. Vasikan syntymisen jälkeen se viedään pois emon luota, mikä tuo stressiä sekä emolle, että vasikalle, sillä emolla on synnytyksen jälkeen voimakas tarve hoitaa vasikkaansa ja vasikalla puolestaan voimakas tarve saada emonsa maitoa ja olla sen seurassa.
Lypsylehmät teurastetaan nykyisin keskimäärin jo 5-vuoden iässä, kun lehmä voi normaalisti elää 20 vuotiaaksi.
Lähteet:
Jo siirtymällä naudanlihan syönnistä kanan- tai sianlihan syöntiin vähentäisi päästöjä huomattavasti. Kasviksien ympäristöpäästöt ovat moninkertaisesti pienemmät kuin lihatuotteiden.
Ruokien ympäripäästöt:
(CO²-ekv kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua globaalia ilmastopakotetta eli ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Eli suomeksi: mitä isompi luku, sitä isommat päästöt.)